Kuukauden suunnittelija: Eliel Saarinen

Eliel Saarinen (1873-1950) on nimi, joka herättää kunnioitusta modernin arkkitehtuurin ja muotoilun ystävissä ympäri maailmaa. Hän oli visionääri, jonka työ on vaikuttanut moniin seuraaviin sukupolviin. Elokuussa 2023 oli Saarisen 150-vuotissyntymäpäivä. Halusimme myös Fargossa nostaa esiin Saarisen poikkeuksellisen panoksen maamme arkkitehtuuri- ja designperinnölle, sekä esitellä pari Fargon kokoelmissa olevaa Saarisen suunnittelemaa huonekalua. 

Eliel Saarinen syntyi Rantasalmella vuonna 1873 yläluokkaiseen perheeseen, jossa isä Juho Saarinen toimi pappina ja kirkkoherrana. Eliel kasvoi kulttuurisesti rikkaassa ympäristössä, jossa arkkitehtuuri ja muotoilu olivat tärkeä osa Saarisen elämää. Perhe matkusteli paljon, he asuivat hetken Pietarissa ja Eliel kävi oppikoulun Viipurissa ja lyseon Tampereella. Jo varhaisessa vaiheessa hän näytti merkkejä siitä, että hänestä tulisi mestari alallaan. Saarinen oli piirtänyt ja maalannut pienestä asti ja opiskellut myös yliopiston piirustuslaitoksella. 

Jugend kaappi, Eliel Saarinen, 1900-luvun alkupuoli

Arkkitehtuuri

Eliel Saarisen päätyylisuuntanasa rakennuksissa ja muotoilussa olivat jugend ja kansallisromantiikka. Teknisen korkeakoulun opintojensa aikana Eliel Saarinen ystävystyi kahden nuoren arkkitehdin, Herman Geselliuksen ja Armas Lindgrenin, kanssa ja yhdessä he loivat arkkitehtitoimiston nimeltä Gesellius, Lindgren & Saarinen vuonna 1896. Vuosi valmistumisensa jälkeen, v. 1897, he osallistuivat suunnittelukilpailuun, joka oli omistettu Suomen paviljongille vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyssä. Kansallisromanttisella tyylillään he nappasivat voiton. Tämä linnamaista muotoa ja kansallista koristelua omaava paviljonki, jossa nähtiin Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-freskot, herätti laajaa huomiota. Se nousi maailmannäyttelyn suosituimpien joukkoon ja teki arkkitehtitoimistosta erittäin kysytyn.

Kolmikon, Geselliuksen, Lindgrenin ja Saarisen, yhdessä tekemät rakennukset ovat Suomen kansallisromanttisen arkkitehtuurin helmiä. Esimerkkeinä tästä ovat vakuutusyhtiö Pohjolan rakennus (1901) ja Kansallismuseo Helsingissä (1905–1910), sekä Suur-Merijoen kartano (1904, joka tuhoutui sodassa) ja heidän yhteinen ateljeensa Hvitträsk Kirkkonummella (1902). Heidän kädenjälkensä näkyy myös monissa Helsingin asuintaloissa ja heidän kokonaisvaltainen näkemyksensä kansallisromanttisesta sisustuksesta oli erityisen näkyvää Suur-Merijoen kartanossa ja Hvitträskissä.

Sivupöydät, Eliel Saarinen, 1900-luvun alkupuoli 

 Jakkara, Eliel Saarinen, 1900-luvun alkupuoli, (ei verkossa)

Modernismi ja muotoilu

Saarisen kyky yhdistää funktionaalisuus ja esteettisyys mullisti käsityksemme rakennusten ja huonekalujen muotoilusta. Saarisen repertuaariin ei vain kuulunut rakennuksien suunnittelu; hän loi myös huonekaluja, jotka ovat edelleen haluttuja keräilykohteita.

Saarisen filosofia, joka korostaa suunnittelun laajempaa kontekstia – "tuoli huoneessa, huone talossa, talo ympäristössä, ympäristö kaupunkisuunnitelmassa", on yhä relevantti tänä päivänä. Se osoittaa Saarisen visionäärisen kyvyn nähdä rakennukset osana suurempaa kokonaisuutta, joka muovaa tulevaisuuttamme.

Saarinen on ensimmäinen suomalainen arkkitehti, joka on tehnyt mittavan uran myös ulkomailla.

Kansainvälinen vaikutus

Vaikka Saarinen aloitti uransa Suomessa ja jätti jälkeensä monia ikonisia rakennuksia, kuten Helsingin rautatieaseman, hän löysi todellisen kutsumuksensa Yhdysvalloissa. Siellä hän siirtyi perinteisemmästä jugendtyylistä kohti funktionaalista ja modernia muotoilua. Cranbrook Academy of Art on yksi Saarisen tunnetuimmista töistä Yhdysvalloissa, ja se on toiminut inspiraation lähteenä monille myöhemmille arkkitehdeille ja muotoilijoille. 

Eliel Saarinen: Päärautatieaseman ajaton visionääri

Vuonna 1903 Rautatiehallitus järjesti kilpailun Helsingin päärautatieaseman ja rautatiehallituksen hallintorakennuksen julkisivuista. Voitto meni Saarisen nerokkaalle mutta jakavalle ehdotukselle. Vaikka ehdotusta arvosteltiinkin kansallisromanttisen tyylin ja sen koristeellisuuden vuoksi, Saarinen pysyi visioissaan uskollisesti. Hän ei tyytynyt pelkästään suomalaisten näkemyksiin, vaan suuntasi Eurooppaan saadakseen vaikutteita maanosan uusimmista rautatieasemista. Tämä matka johti lopulta siihen, että saimme yhden eurooppalaisen arkkitehtuurin merkkiteoksen: Helsingin päärautatieaseman sellaisena kuin me sen nyt tunnemme.

Fargon kokoelmasta löytyy muutama Saarisen suunnittelema keräilyaarre.